MikaLintila

Suomen paikka on uudistamassa EU:n teollisuuspolitiikkaa

Viime aikoina Euroopassa on noussut huoli teollisuuden kilpailukyvystä ja epäreilusta kilpailusta nousevien talouksien puolelta. Moni kokee erityisesti Kiinan yritystukipolitiikan ongelmalliseksi. Tämän seurauksena protektionismin peikko on herännyt talviunestaan myös vanhalla mantereella.

Pariisissa ja Berliinissä on halua rakentaa eurooppalaisia voimakkaita teollisuuden keskittymiä, kuten Airbus, kilpailemaan kiinalaisten kanssa. Saksa ja Ranska laativat teollisuuspoliittisen manifestin ja ajavat mm. kilpailupolitiikan uudelleenarviointia. Suomi on perinteisesti korostanut sisämarkkinoiden kehittämistä ja pitänyt tärkeänä sitä, että yhtäläisistä ja tiukoista pelisäännöistä valtiontukien suhteen. Tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin.

Olen pitänyt tärkeänä, että tulevana EU:n puheenjohtajamaana Suomi on aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n teollisuuspolitiikan linjauksiin. Suomi allekirjoitti joulukuussa 2018 Friends of Industry -ryhmän tiedonannon, jossa nostettiin esiin Eurooppaa kohtaavat haasteet ja hahmoteltiin niihin ratkaisuja. Lisäksi olemme lähteneet mukaan Battery Alliance -toimintaan, jonka tavoitteena on rakentaa kilpailukykyinen akkuklusteri Eurooppaan.

Vastauksena huoleen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä yhdeksän teollisuudenalaa on seuloutumassa niin sanotuiksi eurooppalaisiksi strategisesti tärkeiksi yhteisiksi projekteiksi (Important Projects of Common European Interest, IPCEI). Näitä hankkeita koskee erillinen valtiontukisäännöstö, joka on kriteereiltään tavanomaista valtiontukisäännöstöä kevyempi.

Hanke vaikuttaa olevan osa perinteisempää eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Suomi haluaa olla mukana tässä keskustelussa ja vaikuttamassa, vaikka näemme kehityksessä haasteita toimivan kilpailun osalta. Korostamme eurooppalaisen teollisuuden uudistamisen tärkeyttä kilpailukyvyn lähteenä. Innovaatioiden ja digitalisaation hyödyntämisen avulla etenemme kohti vähähiilisyyttä.

Suomen kannalta keskeisin kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä akkualaan. Eurooppaan on liikenteen sähköistämisen seurauksena syntymässä aiempaa selvästi merkittävämpää akkualan teollisuutta. Suomessa selvitetään elinkeinoelämän mahdollisuuksia ja kiinnostusta muihin strategisiin hankkeisiin liittyen mm. kyberturva, teollinen internet (IoT) ja älykäs liikenne.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt sidosryhmien kanssa keskustelun valittujen painopisteiden merkityksestä suomalaiselle elinkeinoelämälle. Suomen kannalta olisi tärkeää, että myös biotalous tunnistettaisiin strategisesti tärkeäksi arvoketjuksi. Toistaiseksi tämä ei ole toteutunut.

 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kiinassa on vähemmän valtionyrityksiä kuin Ranskassa.

Aiotte sitten saastuttaa kunnolla akkuteollisuudella?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mitä on biotalous suuressa mittakaavassa Suomalaisessa ympäristössä ja yhteiskunnassa sekä talouselämässä ? Se on puusta sellua, paperia, kartonkia sekä sahatavaraa ja näiden tuotteiden vientiä maailmalle. Ja näinhän on ollut jo vuosikymmeniä, jopa yli sata vuotta. Tämä puuta raaka-aineenaan käyttävä teollisuus on ollut metalliteollisuuden ja nykyjään myös IT-teknologian ohella yksin Suomen tärkeistä viennin tukijaloista.

Koska Suomi elää viennistä ja työllistää kansalaisiaan vientiteollisuudella, niin on ymmärrettävää, että Suomessa on haluttu varmistaa em. teollisuuden alojen yritysten kilpailukyky. Tämän varjolla on Suomeen kehittynyt, sanoisinko jopa hissun kissun versonut yhä vain paisuva yritystukiaisjärjesetelmä. Sen kustannuksen julkiselle sektorille on vuosittain laskutavasta riippuen 4 - 8 miljardia euora.

Yritystukiaisia on perusteltu mm. sillä, että Suomi on logistisesti kaukana Euroopan markkinoista ja muusta maailmasta. Mutta, eikös Kiina tai Uusi-Seelanti ole myöskin kaukana Euroopan markkinoista ?

Uudesta-Seelannista Suomeen on 14 400 meripeninkulmaa. Suomesta Hampuriin, Keski-Euroopan logistiseeen keskukseen , hubiin, on 770 meripeninkulmaa ( mpk ). Että Suomesta ei voida ilman miljarditukia kuskata esimerkiksi puuteollisuuden jalosteita Keski-Eurooppaan ei kuulosta vakuuttavalta, jos Uudesta-Seelannista kannattaa tuoda sakanhirven pakastelihaa Suomeen ja myydä sitä marketeissa puoleen hintaan verrattuna muutaman sadan kilometrin päässä tuotettavasta poronlihasta.

Toisin sanoen kun eduskunnan puhemies Mauri Pekkarisen ( kesk ) johtama parlamentaarinen yritystukien uudistamisen työryhmä nosti kädet pystyyn yritystukien perkaamisessa, niin melko ontuvalta tämä antautuminen näytti. Oliko tuolla työryhmällä oikeasti mitään halua lähteä uudistämaan yritystukia, vai oliko tarkoitus vain todeta, että "mitään ei voida tehdä, sillä muuten Suomen vienti romahtaa ja työpaikat menevät" ? Ja niin annetaan yritysten jokapäiväistä toimintaa verorahoilla tukevan tukiaisautomaatin edelleen pyöriä vuodesta toiseen. Sekö on KiKy:ä ?

Että kun ollaan huolissaan EU:n tukiaispolitiikasta, niin pitäisikö omaa takapihaakin hieman siivota.

Toimituksen poiminnat